Biolääketieteen tutkimusrakennuksen rakentaminen

Lupaa haetaan biolääketieteen tutkimusrakennuksen (Biomedicum 2) rakentamiseen, vuonna 2001 valmistuneen Biomedicumin länsipuolelle. Tontilla on ennestään kolme asemakaavassa sr-2 -merkinnällä suojeltua, 7-kerroksista, entistä asuntolatornia, joista A- ja B-rakennukset on jo määräaikaisesti muutettu tutkimustoimintaa palveleviksi toimisto- rakennuksiksi. C-rakennuksen muutosta varten on jätetty lupahakemus 15-1344-06-D.

Uudisrakennus (7727 kem²), jossa on kellarikerros, pohjakerros ja 1.- 3. kerrokset, sijoitetaan olevien rakennusten välialueelle ja liitetään niihin sekä yhdyskäytävällä (15-1166-06-B) tontin 5 Biomedicum-päärakennukseen ja tunnelilla (15-1167-06-B) tontin 4 HUS-huoltotunneliin. Pääsisäänkäynti on itäsivulta. Uudet välipihatilat louhitaan kallioon toimistotornien pohjakerroksia alemmas, tasolle +14.900. Kellarikerroksessa on ilmanvaihtokonehuoneita ja muita teknisiä tiloja sekä väestönsuoja, joka rauhan aikana toimii sosiaalitiloina. Pohjakerroksessa sekä 1.-3. kerroksissa on kaksi pohjois-eteläsuuntaista lasikatteista aulatilaa ja niiden molemmin puolin laboratoriotiloja.

Julkisivut ovat pääosin alumiininharmaata metallia, nivelosat ja aulojen päätyseinät lasia. Etelä- ja pohjoissivujen umpiosat ovat metalli- levyä, joka verhotaan ruostumattomalla teräs- verkolla. Itä- ja länsisivujen metallikasetti- pintaiset seinät ikkunoineen verhotaan ulko- puolisin metallisälekaihtimin. Eteläpuolen korkeat ilmanvaihtopiiput ovat ruostumatonta terästä. pysäköintitiloista. Toimistotornien (Tukholmankatu 8 A, 8 B ja 8 C) väestönsuojatilat sijaitsevat HUSin tontilla 15526/(7). Rakennus varustetaan automaattisella sammutuslaitoksella.

Uudisrakennus on suunniteltu esteettömäksi. Uudis- rakennuksesta on liitoskohdissa yhden kerroksen osalla esteetön yhteys toimistotorneihin, samoin yhdyskäytävää pitkin luiskayhteys Biomedicumiin. Esteettömyysselvitys on tehty.

Lausunnot

Neuvottelukunnat käsittelivät hanketta ennakkovaiheessa tunnuksella 15-158-06-E. Kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi lausunnossaan 15.2.2006, että uudisosan yhdeksi julkisivuksi muodostuu katto, joten sitä tulisi vielä kehittää esim. viherkattona ja edellytti myös hapettuvien metallipintojen tai kasvillisuuden pehmentävän vaikutuksen tutkimista. Kaupunkikuvaneuvottelu- kunta katsoi em. ehdoin, että suunnitelma täyttää luvan myöntämisen edellytykset.

Teknillinen neuvottelukunta katsoi lausunnossaan 16.3.2006, että esitetty palotekninen ratkaisu, jossa vanhojen rakennusten ja uudisosan välillä ei ole palomuuria, vaan paloturvallisuus on varmistettu muilla tavoin, on tässä tapauksessa hyväksyttävissä.

Rakennusvalvontavirasto on antanut 25.11.2005 hankkeeseen liittyvän maankaivuun luvanvaraisuutta koskevan lausunnon 15-2937-05-M.

Naapurien kuuleminen

Rakennusvalvontavirasto on kuullut naapureita, eikä näillä ole ollut hankkeesta huomautettavaa.

Poikkeamiset perusteluineen

Rakennuksen eteläsivu ylittää eteläistä rakennus- alueen rajaa lähes koko leveydeltään, ylitys on enimmillään 1,2 m. Ylitys on vähäinen ja hyväksyttävä.

Vesikatolle johtavan portaan räystäs ylittää vesikaton ylintä sallittua korkeusasemaa (+30.2) n. 2,5 metrillä. Porrastorni on muodoltaan sylinteri, jonka korkeus on 2,5 m ja halkaisija 3,6 m ja se sijaitsee katolla, lähellä eteläsivun korkeita ilmanvaihtopiippuja, joten ylitystä voidaan pitää vähäisenä ja hyväksyttävänä sekä tarkoituksenmukaisuussyin perusteltuna.

Tontin eteläreunaan alueelle, joka asemakaavan mukaan on istutettavaa aluetta, on sijoitettu jalkakäytävä ja istutusalue on esitetty jalka- käytävän ja ajoväylän väliin, tontin 4(7) puolelle. Poikkeaminen on vähäinen. Kaavoittaja puoltaa asemakaavapoikkeamia.

Ympärillä olevat toimistotornit ja niihin liittyvä uudisrakennus tulevat muodostamaan toiminnallisen (ja paloteknisen) kokonaisuuden, vaikka kyse onkin neljästä eri rakennuksesta. Uudisrakennus, jonka kokonaispinta-ala on 10270 m², varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla, mutta toimistotorneja ei sprinklata, vaan varustetaan automaattisella paloilmoitinlaitteistolla. Sprinklatun ja sprinklaamattoman tilan välillä on yhteisen seinän osalla EI 120-luokan osastoiva seinä eikä palomuuri. Tässä poiketaan sprinkleri- säännöistä. Uudisrakennuksen puolella sprinklaus suunnitellaan ns. rajasprinklauksen periaatteiden mukaan, jossa otetaan huomioon ulkopuolelta tuleva palo. Teknillinen neuvottelukunta piti esitettyä ratkaisua hyväksyttävänä tässä tapauksessa.

Biomedicum-rakennuksen ja uudisrakennuksen yhdistävään pohjakerroksen tasolle sijoittuvaan yhdyskäytävään ei ole suunniteltu palomuuria, vaikka käytävä ylittää tontinrajan. Yhdyskäytävän osalla poiketaan palomuurin rajallerakentamisvelvoitteesta. Tontilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n 2 momentin 2 kohdan mukainen rakennus- kielto, koska tonttia ei ole vielä merkitty kiinteistörekisteriin. Kaupunkimittausosastolta 29.5.2006 saadun tiedon mukaan tontin rekiste- röinti on vireillä, joten luvan myöntämiselle ei tältä osin ole estettä.